Kiinteistön yksi- suuntaventtiilistä

Alla oleva teksti on suora lainaus VVY:n jäsenkirjeestä 09/2007, 18.12.2007:

Nokialla sattuneeseen, viime vuosikymmenten vakavimpaan vesilaitosonnettomuuteen liittyen sosiaali-ja terveysministeriö on lähettänyt kuntien terveydensuojeluviranomaisille kirjeen, jossa heitä kehotetaan tarkastamaan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten ja vesihuoltolaitosten kanssa tiettyjen kiinteistöjen vesilaitteistot ja selvittämään, ovatko ne Suomen rakentamismääräyskokoelman osan "D 1: Kiinteistöjen vesi-ja viemärilaitteistot" määräysten mukaiset.

Vesihuoltolaitoksella on vastuu vesihuoltolaitoksen puhdistamoilla, pumppaamoilla, säiliöissä, verkostoissa jne. olevista vesi-ja viemärilaitteista sekä niiden säännösten mukaisuudesta.

Vesihuoltolaitoksen vastuu laitteiden asianmukaisuudesta päättyy asiakkaana olevan kiinteistön liittämiskohdassa laitoksen vesijohtoverkkoon. Kiinteistöllä olevien kvv-laitteiden asianmukaisuudesta vastaa kiinteistön omistaja. Kiinteistössä olevan vesimittarin asianmukaisuus on kuitenkin laitoksen vastuulla. Mikäli kiinteistöön tulee useampia kuin yksi tonttivesijohto, mittarit varustetaan yksisuuntaventtiileillä. Muissakin tapauksissa on suositeltavaa varustaa mittari takaisinimusuojauksella.

Useissa kunnissa rakennusvalvontaviranomaiset pyytävät vesihuoltolaitoksen lausunnon kiinteistöjen vesi-ja viemärilaitteistoista rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Mikäli vesihuoltolaitoksella on asiantuntemusta kiinteistöjen vesi-ja viemärilaitteita koskevissa asioissa, laitos voi antaa lausunnon rakennusvalvontaviranomaiselle. Vesihuoltolaitoksen antama lausunto ei siirrä vastuuta kiinteistön kvv-laitteiston hyväksymisestä ja tarkastamisesta rakennusvalvontaviranomaiselta vesihuoltolaitokselle.

D 1, Kiinteistöjen vesi-ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007

Ympäristöministeriön julkaisemassa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa "D 1: Kiinteistöjen vesi-ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007" (www.ymparisto.fi) on annettu määräyksiä ja ohjeita, kuinka talousvettä sisältävä vesilaitteisto on suojattava siinä olevan veden saastumiselta. Vastaavat viranomaisvaatimukset ovat olleet voimassa jo vuodesta 1976 lähtien. Veden saastumisen ehkäisyyn on kiinnitetty huomiota jo ennen viranomaissäädöksiä Suomen Kunnallisteknisen yhdistyksen ja paikallisten vesilaitosten suosituksissa.

Yleissääntönä emosäädöksissä voidaan pitää, että minkäänlaista laitetta, josta voi olla talousveden pilaantumisvaaraa, ei saa kytkeä vesilaitteistoon. Käytännössä näin ei kuitenkaan aina voida menetellä. Säädöksissä on esitetty erilaisia suojaustapoja, joilla pyritään estämään veden takaisinimeytyminen sekä nesteiden ja kaasujen tunkeutuminen talousvesilaitteistoon. (D l: 2.3.4 Määräys).

Veden takaisinvirtauksen estäminen

Veden takaisinvirtauksen estämiseksi talousvesilaitteistoon on Dl :ssä esitetty useita erilaisia vaihtoehtoja riippuen mahdollisen vahingon terveydellisestä suuruudesta tai muusta haitasta. Paras ja toiminnallisesti varmin on järjestää riittävä ilmaväli. Muita vaihtoehtoja ovat mekaaniset laitteet kuten tyhjöventtiili, yksisuuntaventtiili, vaihdinjuoksuputki tai näiden yhdistelmät.

D1:n määräyksissä ilmavälillä tarkoitetaan kytkentää, jossa kaksi erillistä vesilaitteistoa on erotettu toisistaan riittävän suuren ilmavälin avulla. Jos ilmaväli vaaditaan, niin sen on oltava jatkuvasti toimiva eikä sitä voi missään olosuhteissa hetkellisestikään korvata muulla järjestelyllä, kuten irrotettavalla putken osalla tai letkulla.

Tyhjöventtiilin sijoituksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei takaisinvirtaustapauksessa ko. venttiilin kautta pääse saastunutta ilmaa putkistoon.

Yksisuuntaventtiilin on oltava testattu ja luotettavaksi todettu takaisinimusuojana.

Talousvettä ja muuta vettä (mm. jätevesi) käyttävien järjestelmien yhdistäminen

Dl:n säädöksissä todetaan, ettei vesihuoltolaitokseen liitetyllä kiinteistön talousvesilaitteistolla saa olla suoraa yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon (Dl: kohta 2.3.2; Määräys). Dl:ssä on esimerkkinä oma kaivo ja vesihuoltolaitoksen verkko.

Em. määräyksiä sovelletaan myös silloin, kun kysymyksessä on "erityinen vesilaitteisto" (Dl: 3.2) ja toisena "vesilähteenä" on esim. puhdistettu jätevesi tai teollisuuden prosessivesi (D l: 3.2.1; Määräys). Laitteistot on erotettava toisistaan ilmavälillä. Erityisen vesilaitteiston täyttökään ei saa tapahtua suoralla kytkennällä, koska on olemassa vaara, että kytkentää ei pureta käytön jälkeen. Sekoitetun veden laitteisto ja jokainen vesipiste on merkittävä selvästi. Merkinnästä tulee ilmetä veden laatu (esim. "jätevesi") ja käyttötarkoitus (esim. "vain jätesäiliöiden pesu").

Käytettäessä jätevettä ja tarvittaessa lisänä talousvettä on kummastakin vesilähteestä tuleva vesi koottava erilliseen kokoojasäiliöön (Dl: 2.3.2.1, kuva 1). Vettä tuovien johtojen päiden on oltava vähintään 50 mm säiliön ylivuotoaukon yläpinnan yläpuolella. Säiliö on varustettava ylivuotaaukolla, joka pystyy poistamaan kaksi kertaa sen virtaaman, joka säiliöön voi tulla. Ylivuotoaukko ja -putkisto on tehtävä sellaisiksi, etteivät ne tukkeudu tai muuten ylivuodon etäisyys lasketaan avoimen säiliön yläreunasta. Jätevettä käytettäessä säiliö olisi syytä varustaa hälytysjärjestelmällä.

Lämmön talteenotto jätevedestä

Jos jätevedestä otetaan lämpöä talousveteen, on noudatettava erityistä varovaisuutta (D 1: 2.3.4, kuva 2). Talousvesi ja jätevesi eivät koskaan saa olla vain yhden väliseinän erottamat, vaan välissä on aina käytettävä terveydelle haitatonta väliainetta.

Jäteveden pumppaamot

Jäteveden pumppaamoissa, joihin tulee vesipiste, hana on varustettava yksisuuntaventtiilillä ja magneettiventtiilillä, joka on kiinni, kun vettä ei lasketa. Yleensä ei ole suositeltavaa johtaa talousvettä pumppaamoon vaan mahdollinen tarvittava vesi tulisi järjestää muulla tavalla.

Automaattiset sammutusvesilaitteistot (Sprinklerijärjestelmät)

Dl :ssä on määräyksiä ja ohjeita myös sammutusvesilaitteistoille. Sammutusvesilaitteet saadaan kytkeä kiinteistön vesilaitteistoon vain vesihuoltolaitoksen luvalla. Sammutusvesilaitteistoa, jossa käytetään terveydelle haitallisia aineita, ei saa kytkeä suoraan talousvesilaitteistoon. Silloin sammutusvesilaitteistossa on oltava oma vesisäiliö, johon ilmavälin kautta voidaan johtaa talousvettä.

Jos sprinklausjärjestelmä tarvitsee lisäveden syöttömahdollisuuden pelastuslaitoksen säiliöautosta, on talousvesilaitteistosta sprinklerijärjestelmään lähtevä haara varustettava vähintään yksisuuntaventtiilillä. Vaihtoehtoisesti sammutusjärjestelmää varten voidaan rakentaa oma vesiallas, johon palon aikana voidaan syöttää vettä sekä talousvesilaitteistosta että säiliöautosta. Tällöin takaisinimusuojaus hoidetaan ilmavälillä.

Paineviemäröinti

Haja-asutusalueiden viemäröinnissä paineviemäröinti on yleistynyt. Paineviemärit ja vesijohdot ovat yleensä samassa kaivannossa. Rakentamisen yhteydessä on riittävän selvästi merkittävä vesijohto-ja viemäriputket, jotta ne voidaan asennus-, liitos- ja korjaustöissä varmuudella tunnistaa.

Paineviemärin huollossa ei esimerkiksi tukkeutumien poistossa saa käyttää suoraan vesijohdosta otettavaa paineellista vettä. Huuhtelut tulee tehdä erillisistä säiliöistä otettavalla vedellä tai jätevedellä (kts. kohta "Talousvettä ja muuta vettä (mm. jätevesi) käyttävien järjestelmien yhdistäminen").

Energialaitokset

Kaukolämpö-ja kaukokylmälaitokset käyttävät talousvettä. Samoin voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa käytetään talousvettä. Niissä tulee ottaa huomioon samat seikat kuin teollisuuslaitoksissa niiden käyttäessä talousvettä prosesseissaan.